maanantai 3. kesäkuuta 2013

Sandberg Penelope

Koska ulkona on armoton helle jo kolmatta viikkoa (voi olla, että on ollut pidempäänkin, en ole enää laskenut) olen käyttänyt kaikki vapaat hetket (eli yhdet vauvan päikkärit, kun esikoinen oli isänsä hoivissa) mihinkäs muuhunkaan kuin tapetointiin!

Tähän asti on tapetoitu yhdessä, kun minusta meistä on tuntunut, ettei siitä yksin mitään tule. Koska olemme yhdessä saaneet kahdessa viikossa kokonaista kaksi tapettivuotaa seinälle, oli pakko yrittää toisenlaista lähestymistapaa kuin tapetoidaan sitten illalla, kun lapset ovat nukkumassa, jooko? 

Tänään uskalsin siis yrittää tapetointia yksin ja sehän meni ihan hyvin. Seinällä on nyt kaksi ja puoli, enemmän tai vähemmän revennyttä ja ryppyistä tapetinpituutta enemmän kuin aamulla. Oikeasti tapetointi onnistui yllättävänkin hyvin siihen nähden, etten ole tapetoinut aiemmin tällaista liisteröitävää tapettia, vaan lätkinyt (sen ainoan kerran kun olen tapetoinut) liisterin suoraan seinään ja tapetti vaan päälle.

Inspiraatiokuva Sandbergin sivuilta.

Isän huoneeseen laitetaan tällaista Sandbergin Penelope -tapettia vaaleanvihreänä. Näyttää hyvältä sen hirren kanssa ja voi olla, ettei se hirsi tarvitse enää toista käsittelyä, mutta katsotaan nyt vielä, kun saadaan tapetti koko seinälle, että miltä se alkaa näyttämään.

Tämä kuosi, mutta tuolla ylemmän kuvan värillä.

Arvostan kyllä sitä, että Sirkka-Liisa* on ajatellut tapettien historiaa valitessaan niitä tällaiseen vanhaan talonpoikaistaloon. Penelope-tapettikin on 1800-luvun medaljonkitunnelmalla tehty vanha malli, joka sopii kyllä todella hyvin tuonne makuuhuoneeseen. Tuosta pikkukuvasta jäivät mieleen nuo linnut, mutta suurena pintana medaljonkikuvio tulee hyvin esiin ja tuo lintu uppoaa kuvioon, eikä ole niin silmiinpistävä. Laitetaan tästäkin sitten omia kuvia, kun on vähän valmiimpaa (en uskalla yhtään luvata milloin se on!)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti