perjantai 26. huhtikuuta 2013

Maanjäristys


"Mummu, onko täälläkin ollut maanjäristys?" kysyi naapurin mummulta hänen lapsenlapsensa viime vuonna ja näyttäisi siltä, että kysymys on edelleen ajankohtainen.



Routa tekee tehtävänsä, Destia ei. Ei kun olis tosi kiva, jos vaikka 15 vuoden välein näitä pikkuteitäkin vähän huollettaisiin. Paikallisen kokkolalaistuneen sanoin: "Paikat tippuu hampaista, kun näitä teitä ajaa." Kyseessä vapaa lainaus vuosien takaa, saattoi mennä metsään, mutta kuvastaa kyllä tuntemuksiani auton ratissa (ja lasten kokemuksia lastenrattaiden kyydissä, vaikka toisella ei ole vielä ensimmäistäkään hammasta).



Tosin voi olla, että nämä halkeamat maassa ovat seurauksia tämänpäiväisestä karjumisestani. Olemattomat yöunet, miehen viikonloppureissu, yksi uhmaikäinen äiti ja miljoona asiaa mielessä johtivat säännöllisin väliajoin tulivuoren purkausta muistuttavaan ärjymiseen ja jäähyilyyn. Jäähyt olivat ensisijaisesti paikallaan äidin sykkeen tasaamiseksi. Ei voi kuin nostaa hattua yksinhuoltajille, en ymmärrä miten te pärjäätte. Minut (tai ennemminkin lapset) pelasti tänään pappa, joka iltapäivällä otti vuorotellen toisen lapsista hoiviinsa ja itse varmaan tiedostamattaan pelasti minut (ja lähitiet) pahemmilta vaurioilta.


Kuvat on muuten otettu noin 200 metrin säteeltä kotoa käsin, en jaksanut kauemmas lähteä, kun lähelläkin oli näin paljon kuvattavaa. Jään odottamaan korjaustöitä ja roudan lopullista sulamista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti