Niin se vaan nimi tytölle saatiin, viimeinkin. Tuleva kotimme oli pullollaan vieraita, kun kummien lisäksi paikalla oli molempien lähisuku, eli reippaasti yli kolmekymmentä henkeä. Todennäköisesti kymmenen vuoden päästä vastaaviin juhliin joutuu jo vuokraamaan suurempia tiloja, kun lapsia on mitä luultavimmin siinä vaiheessa jo aika liuta (ei vain meillä, vaan kaikilla yhteensä!!).
 |
| Kastemalja on miehen puolelta ja kastemekko minun äitini suvun puolelta. |
Paniikkinappula ehdittiin painaa pohjaan ristiäisiä ennen jo moneen kertaan usean eri ihmisen toimesta (yleensä minun), mutta kaikki saatiin valmiiksi hyvissä ajoin. Tyttö huusi kuin syötävä melkein koko kasteen ajan, mutta kyllä sieltä tarkkakuuloisimmat saivat papin sanoista nimenkin selville.
 |
| Tuvan pöytä on nähnyt jo monet juhlat ja tulee näkemään jatkossakin |
Tälle porukalle pitäisi olla melkein pitopalvelu, mutta onneksi on taitavia leipojia ja avuliaita käsiä lähisuku täynnä. Iltaa jatkettiin vielä aamuyön tunneille nuorison (eli noin kolmikymppisten kanssa). Kyllä suku on paras. Kaikin puolin.
 |
| Maisemat tontin kulmalta. |
Nyt lepoa, takki on aivan tyhjä. 11 vuotta sitten äiti lähti viimeiselle matkalle ja nyt jo toinen tyttömme on kastettu. Elämä on aika ihmeellistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti